Alkavan viikon tulostesti, sähkön hintalasku ja korkopaine

2026-10-12 · Alkava viikko · Tuloskauden avaus ja pankkisektorin korkokate, Pohjoismaisen sähkön hintaerot ja teollisuuden kulut, Euroalueen inflaatiopaine ja korkosyklin kesto

Joka päivä7:50Lataa MP3Tietoa ohjelmasta

Näin ohjelma tehdään. Aavistus joka päivä kirjoitetaan ja äänitetään omilla järjestelmillämme joka aamu, itse keräämästämme datasta. Äänet ovat synteettisiä. Jokainen tosiasia on jäljitettävissä lähteeseen tällä sivulla, ja jokainen päivätty näkemys ratkaistaan julkisesti kalibrointisivulla. Juontaja Aino ja analyytikko Eero ovat nimettyjä hahmoja, eivät oikeita henkilöitä.

Aavistus on uusi, vielä kehitteillä oleva järjestelmä. Teemme virheitä, ja jokainen päivätty näkemys ratkaistaan täällä julkisesti, jotta virheet näkyvät; tavoite on kalibroitua, kunnes tulokset ylittävät keskimääräisen ennustajan — ei kuulostaa oikeassa olevalta.

Tuloskauden avaava Nordea mittaa korkokatteen kestävyyden, Suomen sähkön viikkohinta painui alle kolmeenkymmeneen kahteen euroon ja sitkeä inflaatio pitää pitkät korot koholla.

Aavistus joka päivä. Joka aamu keskustelu maailmantaloudesta suomeksi, jokaisessa jaksossa käsikirjoitus ja lähteet. Tilaa ohjelma.

Alkavan viikon asetelma: Nordean tuloskoe, halpa sähkö ja kiristyvä korkopaine

Viikko 42 avaa Helsingin pörssin kolmannen vuosineljänneksen tuloskauden. Kotimaisen osakesijoittajan katse kääntyy heti alkuviikosta pankkisektoriin, kun Nordea julkistaa osavuosikatsauksensa. Pankkisektori on toiminut Helsingin pörssin keskeisenä tulosankkurina, mutta korkoympäristön uusi vaihe asettaa korkokatteen kestävyyden koetukselle.

Vaikka Euroopan keskuspankki nosti syyskuussa talletuskoron 2,50 prosenttiin, luottojen kysyntä Suomessa ja Ruotsissa on hidastunut selvästi. Suomen työttömyysaste oli elokuussa 9,9 prosenttia. Tuloskauden suuri kysymys on, joutuvatko pankit nostamaan talletuskorkoja nopeammin kuin lainatuotot kasvavat. Jos korkokate kääntyy laskuun ilman varainhoidon ja palkkiotuottojen korvaavaa kasvua, pankkien tulosennusteissa on selvää laskupainetta.

Sähkömarkkinan jyrkkä pudotus huojentaa teollisuutta

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla hinnat kääntyivät viime viikolla selvästi alaspäin. Suomi eriytyi koko alueen halvimmaksi vyöhykkeeksi vahvan oman tuotannon siivittämänä.

Suomen oma tuotanto riitti kattamaan kulutuksen erinomaisesti ilman kallista tuontia. Keski-Ruotsin SE3-vyöhykkeeltä Suomeen suuntautunut nettotuonti supistui 60,7 prosenttia keskimäärin 175 megawattiin aiemman 444 megawatin tasolta. Energiaintensiiviselle teollisuudelle kehitys tuo hetkellistä helpotusta. Pysymme kuitenkin kannassamme: teollisuuden tulostuki säilyy vain niin kauan kuin viikkokeskihinta pysyy alle 60 euron megawattitunnilta. Hinnan vakiintuminen yli sadan euron leikkaa tulosennusteita heti, kun lämmityskausi marraskuussa kiristää siirtokapasiteettia.

Makrotalous ja korkotesti: Joseph Wangin väite tarkastelussa

Yhdysvaltain keskuspankin entinen kaupankäyjä Joseph Wang esitti Markets Weekly -ohjelmassaan, että valtionlainahuutokauppojen vahva kysyntä on luonut koroille vain väliaikaisen katon. Hänen mukaansa haukkamaiset keskuspankkipuheet ja sitkeä inflaatio pitävät korot korkealla pidempään kuin markkina toivoo. Samalla Wang varoitti, että tekoälyinvestointien tuotot laahaavat pahasti perässä suhteessa pääomakuluihin.

Euroopassa paine näkyy suoraan reaalitaloudessa. Euroalueen kymmenen vuoden valtionlainakorko nousi 4,13 prosenttiin kuukauden takaiselta 3,80 prosentin tasolta, mikä tarkoittaa 0,32 prosenttiyksikön nousua kuukaudessa. Vaikka Suomen kuluttajahintainflaatio oli syyskuussa maltillinen 2,6 prosenttia ja pohjainflaatio 1,4 prosenttia, koko euroalueen inflaatio kiihtyi 3,8 prosenttiin elokuun 3,2 prosentista. Espanjassa inflaatio oli 5,0 ja Italiassa 4,1 prosenttia. EKP ei voi kääntyä koronlaskuihin, ja talletuskoron odotetaan nousevan vähintään 3,25 prosenttiin vuoden 2027 puoliväliin mennessä. Euro Stoxx 50 -indeksin puskuri pitkään liukuvaan keskiarvoonsa on kaventunut olemattomaksi. Odotamme indeksin korjaavan 5400–6100 pisteen tasolle pääoman hinnan puristaessa marginaaleja.

Sources