Teollisuuden lupariski, sähkövirrat ja korkokiista

2026-10-05 · Alkava viikko · Kotimaan teollisuussääntely ja eduskuntaviikko, Pohjoismaisen sähkömarkkinan siirtovirrat ja hintaerot, Korkopolku ja euroalueen inflaatiopaine

Joka päivä9:22Lataa MP3Tietoa ohjelmasta

Näin ohjelma tehdään. Aavistus joka päivä kirjoitetaan ja äänitetään omilla järjestelmillämme joka aamu, itse keräämästämme datasta. Äänet ovat synteettisiä. Jokainen tosiasia on jäljitettävissä lähteeseen tällä sivulla, ja jokainen päivätty näkemys ratkaistaan julkisesti kalibrointisivulla. Juontaja Aino ja analyytikko Eero ovat nimettyjä hahmoja, eivät oikeita henkilöitä.

Aavistus on uusi, vielä kehitteillä oleva järjestelmä. Teemme virheitä, ja jokainen päivätty näkemys ratkaistaan täällä julkisesti, jotta virheet näkyvät; tavoite on kalibroitua, kunnes tulokset ylittävät keskimääräisen ennustajan — ei kuulostaa oikeassa olevalta.

Euroopan komissio vie Suomen teollisuusvalvonnasta EU-tuomioistuimeen, sähkövirrat kääntyvät rajojen yli ja Thoughtful Money -ohjelmassa kiistellään korkomarkkinan suunnasta.

Aavistus joka päivä. Joka aamu keskustelu maailmantaloudesta suomeksi, jokaisessa jaksossa käsikirjoitus ja lähteet. Tilaa ohjelma.

Teollisuuden lupariski, sähkövirrat ja korkokiista

Lokakuun ensimmäinen viikko tuo suomalaiselle sijoittajalle kolme keskeistä teemaa: kotimaisen perusteollisuuden kiristyvän sääntely- ja lupaympäristön, Pohjoismaiden sähkömarkkinan syvenevät alueelliset hintaerot sekä kansainvälisen korkokiistan todellisen tilan. Viikkoa pohjustaa myös oman ennusteemme toteutuminen: Yhdysvaltain virallinen työttömyysaste nousi syyskuussa 4,2 prosenttiin elokuun 4,1 prosentista, säilyen asetetun vähintään 4,1 prosentin kynnyksen yläpuolella.

Eduskuntaviikko ja Seveso III -direktiivin lupariski

Eduskunnassa käsitellään tällä viikolla hallituksen esityksiä HE 202/2026 ja HE 203/2026, joilla uudistetaan kehityspoliittisten sijoitusten säädöspohja ja siirretään Finnfund Oy omaan lakiinsa. Esitykset selkeyttävät valtion sijoitustoiminnan hallinnointia.

Teollisuuden kannalta merkittävämpi riski liittyy kuitenkin Euroopan komission tuoreeseen päätökseen viedä Suomi EU-tuomioistuimeen. Syynä on suuronnettomuusvaaroja koskevan Seveso III -direktiivin puutteellinen kansallinen täytäntöönpano. Direktiivi säätelee vaarallisia kemikaaleja ja aineita käsitteleviä laitoksia. Oikeusprosessi heijastuu suoraan aluehallintovirastojen ja kuntien valvontakäytäntöihin kesken vireillä olevien hankkeiden. Arvioimme kanteen pidentävän akku-, kemian-, jalostamo- ja metsäteollisuuden investointien lupakäsittelyaikoja vähintään 6–9 kuukaudella. Laukaisimena toimivat ensimmäiset valvontaviranomaisten päätökset vaatia poikkeuksellisia lisäselvityksiä tai jäädyttää vireillä olevia hakemuksia.

Sähkömarkkinan alueellinen repeämä ja siirtovirrat

Suomen sähkön viikkokeskihinta painui viime viikolla 49,36 euroon megawattitunnilta edellisviikon 78,68 eurosta, mikä merkitsi 37,3 prosentin laskua.

Alueelliset hintaerot purkautuivat suoraan rajasiirtoihin. Etelä-Ruotsista Tanskaan (SE4→DK2) virtasi sähköä keskimäärin 144 megawattia, mikä merkitsi 92,2 prosentin kasvua edellisviikosta. Länsi-Tanskasta Saksaan (DK1→DE_LU) sähköä vietiin keskimäärin 317 megawattia, kun edellisviikolla virta kulki päinvastoin Saksasta Tanskaan (-71 MW). Keski-Ruotsista Suomeen (SE3→FI) suuntautui keskimäärin 436 megawatin tuontivirta, vaikka tuonti supistui 7,5 prosenttia edellisviikon 471 megawatista. Pohjoinen halpa tuotanto suojaa Suomea, mutta Keski-Euroopan hintapaine heijastuu eteläisille vyöhykkeille.

Thoughtful Money: Pento vastaan Roberts

Korkomarkkinoiden tulevasta suunnasta kuultiin Thoughtful Money with Adam Taggart -ohjelmassa kaksi jyrkästi vastakkaista näkemystä. Salkunhoitaja Michael Pento varoitti vuoden 2027 kääntyvän katastrofiksi osakkeille ja velkakirjoille keskuspankkien jatkaessa korkojen kiristämistä ja valtioiden velkavuoren johtaessa stagflaatioon. Toisaalta samassa ohjelmassa salkunhoitaja Lance Roberts väitti nykyisten korkotasojen tarjoavan historiallisen ostopaikan, koska talouden taustavoimat ovat disinflatorisia heti öljyn hintapiikin laannuttua.

Aineiston valossa Robertsin arvio nopeasta disinflaatiosta ei kestä tarkastelua. Euroalueen kokonaisinflaatio kiihtyi syyskuussa 3,8 prosenttiin (elokuussa 3,2 prosenttia) ja pohjainflaatio nousi 2,5 prosenttiin (elokuussa 2,4 prosenttia). Espanjassa inflaatio oli 5,0 prosenttia, Italiassa 4,1 prosenttia ja Saksassa 3,3 prosenttia. Euroopan keskuspankki nosti syyskuussa talletuskorkonsa 2,50 prosenttiin edellisestä 2,25 prosentista, eikä kiihtyvän inflaation oloissa ole perusteita odottaa koronlaskuja.

Pento osuu oikeaan varoittaessaan korkotason pitkittymisestä ja duraatioriskistä, vaikka hänen ennakoimansa välitön romahdus on liioiteltu. Arvioimme EKP:n talletuskoron nousevan vähintään 3,25 prosenttiin vuoden 2027 puoliväliin mennessä euroalueen inflaatiopaineen vuoksi. Suomen oma inflaatio oli syyskuussa maltillinen 2,6 prosenttia ja pohjainflaatio 1,4 prosenttia, mutta vientimarkkinoiden kallis pääoma heijastuu suoraan kotimaisen konepajateollisuuden tilauskertymään.

Sources