Budjettilakien ja sähkövirtojen alkava viikko

2026-09-28 · Alkava viikko · Kotimaan lainsäädäntö ja kuluttajaluottamus, Pohjoismaisen sähkön siirrot ja hintapaine, Keskuspankkien korkoero ja Yhdysvaltain työllisyystesti

Joka päivä9:18Lataa MP3Tietoa ohjelmasta

Näin ohjelma tehdään. Aavistus joka päivä kirjoitetaan ja äänitetään omilla järjestelmillämme joka aamu, itse keräämästämme datasta. Äänet ovat synteettisiä. Jokainen tosiasia on jäljitettävissä lähteeseen tällä sivulla, ja jokainen päivätty näkemys ratkaistaan julkisesti kalibrointisivulla. Juontaja Aino ja analyytikko Eero ovat nimettyjä hahmoja, eivät oikeita henkilöitä.

Aavistus on uusi, vielä kehitteillä oleva järjestelmä. Teemme virheitä, ja jokainen päivätty näkemys ratkaistaan täällä julkisesti, jotta virheet näkyvät; tavoite on kalibroitua, kunnes tulokset ylittävät keskimääräisen ennustajan — ei kuulostaa oikeassa olevalta.

Eduskuntaan saapuvat budjetti- ja tuotevastuulait, pohjoismaisen sähkön hintapaine sekä Yhdysvaltain perjantainen työllisyystesti määräävät sijoittajan viikon suunnan.

Aavistus joka päivä. Joka aamu keskustelu maailmantaloudesta suomeksi, jokaisessa jaksossa käsikirjoitus ja lähteet. Tilaa ohjelma.

Alkava viikko: Verolait eduskuntaan, sähköverkon tuontipaine ja Yhdysvaltain työllisyystesti

Syyskuun viimeinen viikko yhdistää kotimaan budjettikäsittelyn, pohjoismaisen sähkömarkkinan hintapiikin sekä kansainväliset korkopaineet. Suomessa eduskunnan pöydälle saapuvat vuoden 2027 verolait sekä tuotevastuulain uudistus. Samalla sähkömarkkinoilla mitataan syksyn siirtokapasiteettia, ja perjantaina julkistettava Yhdysvaltain työllisyysraportti määrää keskuspankkien korkoliikkumavaran.

Kuluttajan luottamus ja ohjelmistoyhtiöiden vastuuriski

Eduskunnan käsittelyyn tulevat esitykset vuoden 2027 tuloveroasteikosta sekä alkoholi-, tupakka- ja ajoneuvoverojen kiristyksistä. Käsittely osuu tilanteeseen, jossa kotitalouksien liikkumavara on kapea: tuoreimmat tilastot osoittavat kuluttajien luottamuksen notkahtaneen syyskuussa aiemman toipumisen jälkeen.

Suomen työttömyysaste oli heinäkuussa 10,5 prosenttia, mikä on Pohjoismaiden korkein lukema. Ruotsissa työttömyys oli elokuussa 8,9 prosenttia, Tanskassa heinäkuussa 6,7 prosenttia ja Norjassa 4,2 prosenttia. Kaksinumeroinen työttömyys yhdistettynä haittaverojen kiristämiseen rajoittaa kotimaista kulutuskysyntää, mikä siirtää Helsingin pörssin kotimarkkinayhtiöiden tuloskäännettä ensi vuoden puolelle.

Samanaikaisesti eduskuntaan etenevä tuotevastuulain ja kuluttajansuojalain uudistus siirtää valmistajan ankaran tuotevastuun ensimmäistä kertaa selkeästi ohjelmistoihin ja tekoälyjärjestelmiin. EU:n tuotevastuudirektiivin pohjalta tehty esitys nostaa ohjelmistotoimittajien korvausvastuuta ja vakuutuskustannuksia, mitä markkina ei ole vielä hinnoitellut pienten ja keskisuurten teknologiayhtiöiden arvostuksiin.

Sähkömarkkinan hintapiikki ja siirtolinjojen imu

Viime viikon toteutuneet Nord Pool -tilastot vahvistavat sähkön tukkuhintojen voimakkaan nousun. Pohjoismaiden kahdentoista hinta-alueen viikkokeskiarvo kohosi 106,72 euroon megawattitunnilta edellisviikon 81,89 eurosta, mikä merkitsi 41,5 prosentin viikkonousua. Hinta-alueiden vaihteluväli ulottui 38,12 eurosta aina 157,11 euroon megawattitunnilta. Suurin prosentuaalinen nousu nähtiin Pohjois-Ruotsin SE2-alueella, missä hinta kohosi 69,15 euroon eli 111,0 prosenttia viikossa.

Keski-Ruotsin SE3-alueelta virtasi sähköä Suomeen keskimäärin 468 megawattia viikossa (nousua 33,0 prosenttia edellisviikon 352 megawatista), mikä kertoo Suomen kulutushuipuista ja tuotantovajeesta kalliimpina tunteina. Samaan aikaan Etelä-Norjan NO2-alueelta vietiin Saksaan sähköä keskimäärin 341 megawatin teholla, mikä oli 212,8 prosenttia enemmän kuin sitä edeltäneellä viikolla. Saksan tehon tarve vetää Pohjolan hintoja ylös, mikä kiristää suomalaisen teollisuuden kustannuksia alkavalla vuosineljänneksellä.

Perjantain työllisyystesti ja korkoerojen todellisuus

Korkoympäristössä näkyy selkeä eriytyminen. Norjan keskuspankki yllätti torstaina nostamalla ohjauskorkonsa 4,50 prosenttiin vastoin yleistä odotusta koron ennallaan pitämisestä. Euroopan keskuspankki nosti talletuskorkonsa 2,50 prosenttiin syyskuun puolivälissä, kun taas Ruotsin Riksbank pitää ohjauskorkonsa 1,75 prosentissa. Taustalla on inflaatioero: Suomen yhdenmukaistettu inflaatio oli elokuussa 2,4 prosenttia, euroalueella ja Norjassa 3,2 prosenttia ja Ruotsissa vain 0,3 prosenttia.

Thoughtful Money -ohjelmassa salkunhoitaja Michael Lebowitz varoitti, että korkeat korot ovat murtamassa taloutta ja yritysten lainat kohtaavat ankaran jälleenrahoitusmuurin 6–8 prosentin koroilla. Vaikka diagnoosi taseiden kiristymisestä pitää paikkansa, työmarkkinan sitkeys pitää korot toistaiseksi ylhäällä.

Viikon tärkein luku on perjantaina 2. lokakuuta julkistettava Yhdysvaltain virallinen työllisyysraportti (Non-Farm Payrolls). Jos työllisyyskasvu pysyy vahvana ja työttömyyskorvaushakemukset pysyvät nykyisellä matalalla tasollaan (viimeksi 197 000), Yhdysvaltain valtionlainojen tuotot pysyvät korkealla. Se vetää eurooppalaisia korkoja mukanaan ja pitää suomalaisten lainakorot kireinä loppuvuonna.

Sources