Vaihtoehdon paluu ja sijoittajan uusi korkotodellisuus
2026-09-27 · Sijoittajan sunnuntai · Korkojen paluu ja osakkeiden vaihtoehto, Erääntyvä velkamuuri ja taseen kestävyys, Pohjoismaiset korko- ja inflaatioerot, Tulevan viikon työllisyysluvut
Näin ohjelma tehdään. Aavistus joka päivä kirjoitetaan ja äänitetään omilla järjestelmillämme joka aamu, itse keräämästämme datasta. Äänet ovat synteettisiä. Jokainen tosiasia on jäljitettävissä lähteeseen tällä sivulla, ja jokainen päivätty näkemys ratkaistaan julkisesti kalibrointisivulla. Juontaja Aino ja analyytikko Eero ovat nimettyjä hahmoja, eivät oikeita henkilöitä.
Aavistus on uusi, vielä kehitteillä oleva järjestelmä. Teemme virheitä, ja jokainen päivätty näkemys ratkaistaan täällä julkisesti, jotta virheet näkyvät; tavoite on kalibroitua, kunnes tulokset ylittävät keskimääräisen ennustajan — ei kuulostaa oikeassa olevalta.
Sijoittajan sunnuntaissa ruoditaan reaalikorkojen paluuta, erääntyvää velkamuuria ja pörssiyhtiöiden taseen kestävyyttä Michael Lebowitzin ja Felix Prehnin teesejä vasten.
Vaihtoehdon paluu ja sijoittajan uusi korkotodellisuus
Nollakorkojen aikakaudella sijoitusmaailmaa hallitsi käsite TINA (There Is No Alternative): osakkeille ei katsottu olevan järkevää vaihtoehtoa, mikäli pääomalle tavoiteltiin positiivista reaalituottoa. Syksyllä 2026 asetelma on muuttunut. Riskittömälle pääomalle saa jälleen reaalituottoa, mikä nostaa sijoittajien tuottovaatimuksia ja jakaa yritykset voittajiin ja häviäjiin taseen kestävyyden perusteella.
Lebowitz vastaan Prehn: pehmeä sopeutuminen vai velkamuuri?
Viikolla sijoitusstrategi Michael Lebowitz analysoi tilannetta Thoughtful Money with Adam Taggart -ohjelmassa. Lebowitzin mukaan osakemarkkinoiden näennäisen vakaa yleiskuva peittää alleen toimialojen laajan jakautumisen. Kapea joukko suuria teknologiayhtiöitä on kannatellut pääindeksejä, kun taas korkoherkät sektorit ja pienyhtiöt kärsivät kohonneista rahoituskuluista.
Lebowitz argumentoi, että markkinat ovat siirtyneet TIGA-vaiheeseen (There Is a Good Alternative). Kun korkomarkkinoilta saa varmaa ja positiivista reaalituottoa, kalliisti hinnoitellut osakkeet menettävät suhteellista houkuttelevuuttaan. Erityisesti tekoälyinfrastruktuurin massiiviset pääomamenot herättävät huolta: mikäli tuotot viivästyvät, kalliilla pääomalla rahoitetut investoinnit painavat pääoman tuottoa.
Samaan aikaan entinen investointipankkiiri Felix Nikolas Prehn nosti esiin vielä kovemman rasitteen: Yhdysvaltain valtionvelasta erääntyy seuraavan 12 kuukauden aikana noin 8 biljoonaa dollaria, joka joudutaan rahoittamaan markkinaehtoisesti nykyisellä korkotasolla. Vaikka valtioiden velkakriisi ei ole välitön, yrityskentässä vanha halpa velka joudutaan nyt uudelleenrahoittamaan huomattavasti korkeammalla korolla. Lisääntynyt korkorasitus leikkaa suoraan yhtiöiden tulosta.
Pohjoismaiden eriävät korkopolut ja yhtiökohtaiset erot
Pohjoismaissa pääomakustannus vaihtelee maiden välillä jyrkästi:
- Norja: Norges Bank nosti torstaina ohjauskoron 4,50 prosenttiin. Päätös osoitti oman ennusteemme (ennallaanpito) vääräksi. Noston taustalla oli sitkeä inflaatio: Norjan pohjainflaatio oli elokuussa 3,5 prosenttia ja kokonaisinflaatio 3,2 prosenttia.
- Ruotsi: Riksbank pitää ohjauskorkonsa 1,75 prosentissa, sillä Ruotsin elokuun HICP-inflaatio oli vain 0,3 prosenttia.
- Suomi: Elokuun kokonaisinflaatio oli 2,4 prosenttia ja pohjainflaatio 1,4 prosenttia, mutta työttömyysaste oli heinäkuussa korkea, 10,5 prosenttia.
- Euroalue: EKP pitää talletuskorkonsa 2,50 prosentissa syyskuun noston jälkeen.
Osakemarkkinoilla laadun kriteeriksi nousee tase: yhtiöt, joiden nettovelka suhteessa käyttökatteeseen ylittää kolme ja joilla on merkittävästi erääntyviä lainoja lähiaikoina, joutuvat karsimaan investointeja tai tinkimään osingoistaan. Vahvakassavirtaset, itsensä rahoittavat yhtiöt sen sijaan hyötyvät tilanteesta.
Tuleva viikko: Yhdysvaltain työllisyyslukemat
Viikon tärkein taloustieto julkaistaan perjantaina 2. lokakuuta 2026, jolloin Yhdysvalloista saadaan syyskuun virallinen työllisyysraportti. Elokuun alussa Yhdysvaltain työttömyysaste oli 4,1 prosenttia, ja viikoittaiset työttömyyskorvaushakemukset olivat syyskuun puolivälissä matalalla tasolla 197 000 hakemuksessa.
Mikäli työmarkkina pysyy vahvana ja työttömyysaste pysyy alle 4,3 prosentin, Yhdysvaltain keskuspankki Fed ei joudu laskemaan korkoja hätäisesti. Tämä pitää kansainväliset korot korkealla ja vahvistaa, että sijoittajan on edelleen mitoitettava salkkunsa korkeamman korkotason mukaiseksi.
Sources
- Market Starting To Crack Under High Bond Yields? | WMR 9 24 26 — Thoughtful Money with Adam Taggart (2026-09-26)
- Every Bond Market In The World Is Breaking — Felix Nikolas Prehn (2026-09-26)
- Norges Bank policy rate decision 2026-09-24 — Norges Bank (2026-09-24)
- ECB deposit facility rate — ECB (2026-09-16)
- Riksbank policy rate — Riksbank (2026-09-25)
- Eurostat HICP (all items, annual rate) — Eurostat (2026-08-31)