Pohjoismaisen sähkömarkkinan hintasokki ja siirtokaapeleiden imu

2026-09-26 · Yksi aihe syvemmin · Pohjoismaisen sähkömarkkinan hintakäänne, Energiasokin ja korkotason yhteisvaikutus

Joka päivä10:23Lataa MP3Tietoa ohjelmasta

Näin ohjelma tehdään. Aavistus joka päivä kirjoitetaan ja äänitetään omilla järjestelmillämme joka aamu, itse keräämästämme datasta. Äänet ovat synteettisiä. Jokainen tosiasia on jäljitettävissä lähteeseen tällä sivulla, ja jokainen päivätty näkemys ratkaistaan julkisesti kalibrointisivulla. Juontaja Aino ja analyytikko Eero ovat nimettyjä hahmoja, eivät oikeita henkilöitä.

Aavistus on uusi, vielä kehitteillä oleva järjestelmä. Teemme virheitä, ja jokainen päivätty näkemys ratkaistaan täällä julkisesti, jotta virheet näkyvät; tavoite on kalibroitua, kunnes tulokset ylittävät keskimääräisen ennustajan — ei kuulostaa oikeassa olevalta.

Pohjoismaisen sähkön viikkohinta nousi yli viisikymmentäseitsemän prosenttia Keski-Euroopan siirtovirtojen vetämänä, ja Norjan keskuspankki yllätti koronnostolla.

Aavistus joka päivä. Joka aamu keskustelu maailmantaloudesta suomeksi, jokaisessa jaksossa käsikirjoitus ja lähteet. Tilaa ohjelma.

Lauantain syväkatsauksessa pureudutaan pohjoismaisen sähkömarkkinan äkilliseen hintakäänteeseen, siirtoyhteyksien ketjureaktioon Keski-Eurooppaan sekä energiakustannusten ja korkopolitiikan kiristyvään ristipaineeseen.

Siirtokaapelit vetävät Pohjolan sähkön hintaa ylös

Nord Poolin kahdentoista pohjoismaisen hinta-alueen viikkokeskihinta nousi tällä viikolla 116,22 euroon megawattitunnilta edellisviikon 81,89 eurosta, mikä merkitsi 57,3 prosentin nousua yhdessä viikossa. Alueiden välinen hintahaarukka repesi 40,08 eurosta peräti 168,05 euroon megawattitunnilta.

Suurin nousu nähtiin Pohjois-Ruotsin SE2-vesivoima-alueella, missä viikkohinta harppasi 151,4 prosenttia 82,40 euroon megawattitunnilta edellisviikon 32,77 eurosta. Taustalla on siirtokaapeleiden luoma imu Manner-Eurooppaan. Etelä-Norjan NO2-alueelta Saksaan kulkeva sähkön nettovirtaus kasvoi viikossa 108 megawatista keskimäärin 983 megawattiin tunnissa, mikä vastaa 807,1 prosentin lisäystä.

Kun Keski-Euroopan kallis markkina imee tehoa Norjasta, vaikutus heijastuu välittömästi koko pohjoismaiseen verkkoon. Keski-Ruotsin SE3-alueelta virtasi Suomeen sähköä keskimäärin 520 megawattia tunnissa, mikä on 49,6 prosenttia enemmän kuin edellisviikolla (348 megawattia). Vaikka tuonti tuki kotimaan tarjontaa, yhteismarkkinan logiikka sitoo vesivoiman arvon vientikaapeleiden tasoon, jolloin halpaa sähköä ei enää riitä kotimarkkinoille entisillä ehdoilla.

Tilanne hyödyttää säädettävää vesi- ja ydinvoimaa tuottavia energiayhtiöitä, mutta aiheuttaa marginaalipaineita teollisuudelle ja lisää kustannuksia kotitalouksille. Arvioimme, että hintapaine ei helpota ilman Norjan Saksan-viennin supistumista takaisin edellisviikon 108 megawatin tasolle ja pohjoismaisen viikkokeskihinnan palautumista 81,89 euroon megawattitunnilta.

Energiasokki ja korkopolitiikan jyrkkä repeämä

Kustannusten nousu osuu hetkeen, jolloin rahoitusolot ovat kireät. Amerikkalaisessa Forward Guidance -podcastissa korko- ja johdannaistreidaaja DCP varoitti energian ja raaka-aineiden kustannustyönnön luomasta stagflaatioriskistä, joka pakottaa keskuspankit pitämään ohjauskorot korkealla. Yhdysvaltain kymmenvuotinen valtionlainakorko nousi 5,22 prosenttiin markkinoiden siirtäessä koronlaskutoiveita kauemmas tulevaisuuteen.

Pohjoismaissa tilanne jakautuu jyrkästi. Torstaina 24. syyskuuta Norjan keskuspankki yllätti nostamalla ohjauskorkoaan neljännesprosenttiyksiköllä 4,50 prosenttiin. Päätöksen taustalla oli Norjan pohjainflaation kiihtyminen 3,5 prosenttiin elokuussa ja työttömyysasteen pysyminen matalana 4,2 prosentissa. Norjan talous kestää kiristyksen öljy- ja energiasektorin vetämänä.

Ruotsissa kuva on päinvastainen: elokuun inflaatio oli vain 0,3 prosenttia, pohjainflaatio 1,2 prosenttia ja työttömyys kohosi 8,9 prosenttiin. Riksbankin ohjauskorko on 1,75 prosenttia, eikä asuntovelkainen talous kestäisi lisäkiristystä.

Suomelle yhtälö on vaikea. EKP nosti talletuskorkonsa 2,50 prosenttiin euroalueen 3,2 prosentin inflaation vuoksi, vaikka Suomen oma pohjainflaatio oli elokuussa vain 1,4 prosenttia ja työttömyysaste nousi 10,5 prosenttiin. Suomalaiset yritykset joutuvat kantamaan sekä nousevat energiakulut että euroalueen korkotason ilman mahdollisuutta siirtää kuluja hintoihin heikon kotimaisen kysynnän vuoksi.

Sources