Aasian toimitusketjujen jännite ja tekoälyinfran hinnoittelu

2026-09-24 · China and Asia · Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasopu, Tekoälyinfrastruktuurin arvostukset, Pohjoismainen korkoerokatsaus

Näin ohjelma tehdään. Aavistus joka päivä kirjoitetaan ja äänitetään omilla järjestelmillämme joka aamu, itse keräämästämme datasta. Äänet ovat synteettisiä. Jokainen tosiasia on jäljitettävissä lähteeseen tällä sivulla, ja jokainen päivätty näkemys ratkaistaan julkisesti kalibrointisivulla. Juontaja Aino ja analyytikko Eero ovat nimettyjä hahmoja, eivät oikeita henkilöitä.

Käsittelyssä Yhdysvaltojen ja Kiinan tammikuuhun jatkunut aselepo, Nscalen hurja listautumishuhu ja Pohjoismaiden jakautuneet korot.

Aavistus joka päivä. Joka aamu keskustelu maailmantaloudesta suomeksi, jokaisessa jaksossa käsikirjoitus ja lähteet. Tilaa ohjelma.

Torstaina 24. syyskuuta 2026 sijoittajan katse kääntyy Aasian toimitusketjuihin, tekoälymarkkinan arvostuskertoimiin sekä Pohjoismaiden jakautuneeseen korkoympäristöön.

Aasian aselepo ja toimitusketjujen vuodot

Yhdysvallat ja Kiina ovat jatkaneet kauppapoliittista aselepoaan tammikuuhun saakka. Päätös laukaisi välittömän laskun aasialaisten harvinaisten maametallien tuottajien osakkeissa, kun markkinoilta poistui välitön pelko Kiinan asettamista pikaisista vientikielloista. Poliittinen aikalisä ei kuitenkaan poista komponenttimarkkinoiden taustajännitteitä.

Kansainvälisessä mediassa huomiota herätti tieto, jonka mukaan arkaluonteisia F-35-hävittäjien komponentteja päätyi Hongkongiin niiden lähdettyä Australiasta, ja Kiina pitää niitä hallussaan. Tapaus osoittaa, kuinka hauraita ja alttiita korkean teknologian logistiikkaketjut ovat. Suomalaiselle valmistavalle teollisuudelle kehitys merkitsee pitkittyviä toimitusaikoja ja kasvavia varastointikustannuksia. Samaan aikaan Euroopan unioni pyrkii hajauttamaan riippuvuuksiaan: komissio ilmoitti saavuttaneensa periaatesovun vapaakauppasopimuksesta Filippiinien kanssa.

Tekoälyinfran hinnoittelussa ylilyönnin merkkejä

Tekoälyinfrastruktuurin ympärillä käydään kovaa arvostuskeskustelua. Brew Markets -podcastissa juontaja Dylan nosti esille datakeskustoimittaja Nscalen suunnitellun 35 miljardin dollarin listautumisen Yhdysvalloissa. Dylan luonnehti yhtiön arvostusta satakertaisella liikevaihtokertoimella poikkeuksellisen kalliiksi ja arvioi yrityksen kiirehtivän pörssiin ennen kuin infrastruktuuri-investointien kasvu hidastuu.

Arvioon on helppo yhtyä: datakeskustoiminta on raskasta, pääomavaltaista teollisuutta, jota markkina hinnoittelee tällä hetkellä kevein ohjelmistokertoimin. Mikäli tekoälysovellusten kaupallistaminen ei etene investointien tahdissa, pääomavirrat konesalihankkeisiin voivat tyrehtyä nopeasti, millä olisi suoria vaikutuksia myös kotimaisiin sähköverkkoinvestointeihin ja verkkolaitevalmistajiin.

Pohjoismaiden suuri korkokuilu

Torstaina huomio kiinnittyy myös Norjan keskuspankkiin. Norjan ohjauskorko on päätöksen alla 4,25 prosenttia, kun Ruotsin Riksbankin korko on 1,75 prosenttia ja EKP:n talletuskorko 2,50 prosenttia.

Korkoeron taustalla ovat täysin erilaiset talousympäristöt. Suomessa elokuun yhdenmukaistettu inflaatio hidastui 2,4 prosenttiin ja pohjainflaatio 1,4 prosenttiin työttömyyden ollessa heinäkuussa 10,5 prosenttia. Ruotsissa inflaatio oli 0,3 prosenttia ja työttömyys 8,9 prosenttia. Norjassa tilanne on päinvastainen: elokuun kokonaisinflaatio oli 3,2 prosenttia, pohjainflaatio 3,5 prosenttia ja heinäkuun työttömyysaste vain 4,2 prosenttia. Norjan keskuspankilla ei ole tilaa koronlaskuille, mikä pitää pohjoismaisen korkokuilun poikkeuksellisen leveänä.

Calls

Sources